Selvä Ratkaisu: Mäkelänrinne: Mitä tapahtui?

Mäkelänrinteen vuosikokouksessa 1997 paikalla ollut New Yorkin keskuspalvelutoimiston toimitusjohtaja totesi kokouksen kulusta: "Tämä ei ole AA:ta!" Hän myös esitti pyynnön, että "Teidän tulee kertoa jokaiselle suomalaiselle AA-ryhmälle ja jäsenelle, mitä täällä tapahtui."

Koska Selvä Ratkaisu tuntee vastuunsa jokaisen palvelurakenteen, ryhmän ja yksittäisen jäsenen nöyränä palvelijana, julkaisemme nyt autenttisen silminnäkijäraportin vuosikokouksen kulusta. Tämä on ainoa kyseisen kokouksen selostus, jonka todenperäisyyttä ei yksikään läsnä ollut taho - vallankaappauksen 'pääarkkitehtia' (lue: takapirujen juoksupoikaa) lukuunottamatta - ole Selvälle Ratkaisulle kiistänyt. Raportin paikkansapitävyyden toimitukselle on vahvistanut vallankaappauksen toimeenpanijoiden, uhrien ja tavallisen kokousväen lisäksi myös läsnä ollut suomalaisen AA-liikkeen ulkopuolinen tarkkkailija.

Toimitus

MÄKELÄNRINNE 1997:
Suomen AA-palvelun vuosikokouksen kulku

Me kolme allekirjoittanutta vuosikokouksen ryhmäedustajaa olemme lukeneet huhtikuun (1997, toim. huom.) tiedotuksissa julkaistun Suomen AA-ryhmien vuosikokouksen pöytäkirjan. Meidän mielestämme pöytäkirja ei vastaa kokouksen tapahtumien todellista kulkua. Kokouksessa läsnä olleina katsomme oikeudeksemme ja velvollisuudeksemme kertoa muille AA-ryhmille mitä kokouksessa todella tapahtui.

Mäkelänrinteen lukio, 16.2.1997 klo 9.00

Helsingin AA-alueen puheenjohtaja K-O. istui lavalla yksin mikrofonin takana ja kutsui Suomen AA-palvelun puheenjohtajan M:n lavalle avaamaan Suomen AA-palvelun järjestämän Suomen AA-ryhmien vuosikokouksen.
M. nousi lavalle, K-O. poistui lavalta.
M. avasi kokouksen tyyneysrukouksella.
M. totesi: "Suomen AA-palvelu on valtuuttanut minua toimimaan tämän kokouksen puheenjohtajana. Sopiiko kokoukselle, että toimin puheenjohtajana?"
Kokousväki ei hyväksynyt ehdotusta yksimielisesti.
Salista kuului huutoja ja ehdotettiin Sauna-ryhmän E:tä.
Ehdotuksen jälkeen M. pyysi kaikkia niitä ryhmäedustajia, jotka kannattivat M:n valitsemista puheenjohtajaksi nostaman kätensä ylös.
M. totesi, että n. 2/3 osaa kannattaa häntä.
Seuraavaksi M. pyysi, että ne jotka kannattavat puheenjohtajaksi E:tä nostavat kätensä ylös. Kannatus 1/3 kokousedustajista. Käsiäänestyksen tulos oli M:n mielestä selvä; M. 2/3, E. 1/3.
M. aloitti työjärjestysehdotuksen lukemisen.
T., Eräryhmä Helsinki ja E(2), Bulevardi l-ryhmä, Helsinki, astuivat lavan eteen ja estivät M:ää jatkamasta kokouksen kulkua. Joku kiersi mikrofonin varren pois M:n edestä. T. otti mikrofonin irti jalustastaan ja kiskoi mikrofonin johtoja itseään kohti. M. irrotti otteensa.
R., Sponsor riensi lavan reunaan ja pidätteli avajaistilaisuudessa tulokkaan muistoksi sytytettyä kynttilää ja kynttiläpöytää pystyssä, koska mikrofonin johtojen vetely olisi muuten saattanut kaataa ne.
T. yritti puhua mikrofoniin. Se oli sammutettu tässä vaiheessa.
Vallitsi yleinen hämminki ja kaaos. Kuului paljon erilaisia huutoja ja hälyääniä. L. yritti rauhoitella T:tä ja hänen mukanaan lavalle nousseita tovereita. Kuului kehotuksia poliisin paikalle kutsumisesta.
Salista kuului monia selviä huutoja joissa pyydettiin kaikkia Suomen AA-palvelun jäseniä poistumaan kokoustilasta. Kuului useaan otteeseen selvästi, että "kaikki palvelun jäsenet poistukoot kokouksesta ja tästä salista".
E. nousi lavalle, mukanaan asiakirjasalkku. Oli tapahtunut suunniteltu ja määrätietoinen "vallankaappaus". Vähemmistö huusi enemmistön kumoon hurmoksessa. AA-laisesta suvaitsevaisuudesta, rakkaudesta ja hengellisyydestä ei ollut mitään tietoa.
Tämän jälkeen kokousta valmistelleet palvelun jäsenet noutivat muistiinpanonsa pois lavalta ja ilmeisesti suurin osa Palvelun vanhoista jäsenistä poistui salista kahvioon, heidän mukanaan GSO:n edustaja G.
E. pyysi kokouksen sihteeriksi AA-palvelun sihteeriä. Hän ei saapunut lavalle. Ehdotettiin Vuoriryhmän H:ta. Hänet valittiin. H. hoitikin tehtävänsä innolla ja sekaantui aika ajoin johtamaan puhetta.
E. johti puhetta koulitulla rutiinilla. Hän ei kaihtanut tuoda omia henkilökohtaisia mielipiteitään julki kokouksen aikana moneen otteeseen. Puheenvuoroja käyttivät miltei vain ja ainoastaan Palvelurakenteen vastustajat. Sama henkilö sai käyttää useita puheenvuoroja ja heidän puheenvuorojensa pituuksia ei rajoitettu lainkaan. Ne muutamat puheenvuorot joissa pyrittiin vetoamaan AA-laiseen hengellisyyteen, perinteisiin ja käsitteisiin, puheenjohtaja poikkeuksetta keskeytti puhujan ja pyysi "palaamaan työjärjestykseen" ja "esittämään asiansa lyhyesti ja selkeästi".

Muutenkaan kokouksen aikana ei juuri käytetty mitään kokousmenettelyyn kuuluvia demokraattisia toimintatapoja. Puheenjohtaja ei noteerannut mm. kannatettuja ehdotuksia vaan ohitti ne ja teki sen sijaan henkilökohtaisia ehdotuksia kokoukselle ja nuiji näin tekemänsä ehdotukset läpi "yksimielisinä päätöksinä".

Yksi monista merkillisesti syntyneistä "yksimielisistä" päätöksistä oli puheenjohtajan ehdotus kokoukselle, että AA-palvelussa kaikki keskustelu Palvelurakenteesta tulee lopettaa kokonaan. Me allekirjoittaneet ryhmäedustajat kysymme kuinka AA:ssa toimiva henkilö voi katsoa oikeudekseen ehdottaa moista kieltoa?!

Mielipide kokouksen avauksesta ja toimihenkilöiden valinnasta

Kokouksen alussa nähty välikohtaus lienee ainutlaatuinen koko maailmanlaajuisen AA:n historiassa. Tiettävästi missään maassa, jossa AA toimii ei ole koskaan väkivalloin riistetty kokouksen pito-oikeutta AA:n uskotuilta palvelijoilta, lukuun ottamatta aikaisempia Suomen AA:n vuosikokouksia, joissa puhujia on joskus kannettu ulos kokoussalista.

Kuinka kauan Suomen AA; - ryhmät ja niiden jäsenet - hyväksyvät tällaista toimintaa, jonka yksinkertaisesti ei pitäisi kuulua AA:han? Sunnuntain 16.2.1997 tapahtumat osoittivat meille kaikille sen, että näin meidän ei tulisi jatkaa. Jos muutosta parempaan ei tapahdu heti, voimme vain kysyä kuinka syvälle Suomen AA:n toveriseuran täytyy vajota alkoholismin suossa, ennen kuin uskomme, että ainoa "päättävä elin Suomenkin AA:ssa" on rakastava Jumala sellaisena kuin hän ilmaisee itsensä AA:n ryhmäomatunnossa.

Meidän tulisi muistaa, että mikään asia AA:ssa ja kukaan AA:n jäsen ei ole sen arvoinen, että menettäisimme mielenrauhamme sen tai niiden takia. Kenelläkään ei tulisi olla oikeutta rikkoa AA:n perinteitä ja käsitteitä sillä tavoin kuin me itse niitä olemme nyt rikkoneet.

Kasvu muutoksen kautta

Kokouksessa "vallan" itselleen ottaneet AA-laiset ovat mielestämme ottaneet kaikkitietävän ja kaikkivaltiaan asenteen osaksi toimintatapojaan. He eivät tässä kokouksessa suostuneet edes kokeilemaan uskottujen palvelijoiden ehdottamaa toimintatapaa. He ovat unohtaneet kuinka meidän tulisi sallia uskottujen palvelijoiden toiminta. Vasta silloin kun yhdessä huomaamme, että tehty muutos tai valinta osoittautuu huonommaksi kuin jokin toinen, meidän tulisi jälleen kerran yhdessä tehdä korjaus edelliseen muutokseen. Tämä AA:lle tyypillinen kasvu muutoksen kautta ei ole mahdollista Suomen AA:ssa.

Suomen AA-palvelu lakkautettiin!

Kokouksen tuoksinassa tapahtunut mielenkiintoinen yksityiskohta vavahdutti jopa rautaisen ammattitaidon omaavan ja rutinoituneen kokouksen puheenjohtajan E:n, kun hän ilmeisesti huomaamattaan lakkautti Suomen AA-palvelun hetkeksi, puheenjohtajan mahtipontisella nuijan kopautuksella.

Kokousedustajat olivat juuri kuulleet ja puheenjohtaja oli nuijansa kopautuksella vahvistanut Suomen AA-palvelun toimintasuunnitelman muutoksineen vuodelle 1997. Eräs ryhmäedustaja pyysi puheenvuoron ja esitti kysymyksen: "Merkitseekö tämä kaikki sitä, että Suomen AA-palvelu on saanut Suomen AA-ryhmiltä epäluottamuslauseen?" Yleisön joukosta kuuluu huutoja ja puheenjohtaja yhtyy niihin: "Kyllä!", ja kopauttaa nuijansa pöytään. Kysyjä jatkoi: "Merkitseekö tämä sitä, että nykyisten AA-palvelun edustajien tulisi erota tehtävästään?" Jälleen salista kuului huutoja ja puheenjohtaja yhtyi heihin: "Kyllä!"

Itse huomattuaan eriskummallisen tilanteen syntymisen, puheenjohtaja yritti koota uudelleen joukon piirien valitsemia uskottuja palvelijoita muodostamaan uuden Suomen AA-palvelun. Kesti useita minuutteja ennen kuin kukaan ilmaantui lavan eteen. Ilmassa oli todella eriskummallisen tuntuinen tunnelma; ne jotka olivat syyttäneet Suomen AA-palvelun uskottuja palvelijoita Suomen AA:n hajoittamisesta ja rikki repimisestä, olivat juuri lakkauttaneet Suomen AA-palvelun. Se yksittäinen kokouksen hetki tuntui symbolisoivan myös Suomen AA-ryhmien vuosikokouksen lakkauttamista palvelurakenteen vastustajien oman käden kautta.

Onko tämä sitä ainoata oikeata AA:ta?

Kuka rakkauden henkeen ja yhtenäisyyteen pyrkivä AA:ta rakastava AA-lainen voi enää uskoa ja luottaa siihen, että kokouksen haltuunsa ottaneet henkilöt edustavat toiminnallaan sitä ainoata oikeata AA-laista tapaa maailmassa? Voiko tämä toimintatapa jatkua Suomessa, jossa AA on jo pitkään toiminut poikkeavalla ja eriskummallisella tavalla verrattuna muihin AA-maihin.

Nyt Suomen AA:n toiminnan haltuunsa ottaneet henkilöt eivät halua ottaa käyttöön AA:n perustajajäsenien ja heidän jälkeläistensä hyväksi todettuja toimintatapoja, ainakaan niiltä osin kuin on kysymys demokraattisesta edustuksellisuudesta ja uskotun palvelijan henkilökohtaisesta päättämisen oikeudesta. Maakunnista kantautuvat kokemukset ryhmäedustajien toiminnan valvomisesta ja suoranaisesta painostuksesta ovat huolestuttavia.

Palvelurakenteeseen siirtymistä vastustavien asenteesta ja toimintatavoista ei voi olla vetämättä sitä johtopäätöstä, että heidän toimintojaan ohjaa itsekeskeinen mielikuva ja käsitys siitä, että he ovat oikeassa, ja kaikki muut 2 miljoonaa AA-laista ympäri maailman ovat väärässä.

Lopuksi haluamme kysyä, onko ainoa oikea vaihtoehtomme vaieta ja lopettaa keskustelu näistä asioista? Meidän mielestämme ei.

Helsingissä 17.2.1997